Epiphany

Kunngit Pingasut Ulluat Kalaallit Nunaanni: Upperisarsiorneq, Akunnermiliunneq Ernumanartullu

Kalaallit Nunaanni ukiup naanera nalliuttorsiornerillu nalaat tassaavoq piffissaq immikkuullarissumik isumaqartoq. Juullip ulluisa kingornatut, Kunngit Pingasut Ulluat (Helligtrekongersdag) tassaavoq nalliuttorsiornerit naggataat, upperisarsiornikkut kulturikkullu Kalaallit Nunaanni inissisimanerluni. Una nalliuttoq, Biibilimi oqaluttuanik tunngaveqartoq, tassaavoq piffissaq eqqissisimanermik, qinnermik aammalu qilaatsip qaamaneranik (ulloriaq) malinninnermik eqqaasitsisoq. Kalaallit Nunaat kristumiussutsimik tunngaveqartumik upperisarsiornermik ileqqoqarpoq, taamaattumik ullup matuma pingaarutaa palasit oqaluffiillu avataatigut aamma inuiaqatigiit akornanni malunniuttarpoq.

Kunngit Pingasut Ulluat tassaavoq nalliuttoq kristumiut upperisaanni pingaarutilik, Jesusip inunngornerata kingorna maki-nik (kunnginik/ilimasuunik) tikeraarneqarneranik eqqaataasoq. Kalaallit Nunaanni, ukiumi taartumi aammalu issittup anorersuisa nalaani, ullup matuma qaamanermik neriulluarnermillu takutitsinera immikkut isumaqartarpoq. Inuit oqaluffimmut ornigullutik tusarnaartarput, kiisalu angerlarsimaffinni juullip naggataarneqarnera malunnartinneqartarluni. Naak ulluinnarni suliffiusutut ilaatigut isigineqartaraluartoq, nalliuttutut pisortatigoortutut inissisimanera pissutigalugu nunami tamarmi ataqqinartumik malunnartinneqartarpoq.

Kunngit Pingasut Ulluat 2026-mi qaquguussava?

Ukiormanni Kunngit Pingasut Ulluat tulluuttoq tassaavoq:

Ulloq: Tuesday, January 6, 2026 Ullut sinneruttut: 3 ullut

Kunngit Pingasut Ulluat tassaavoq ulloq aalajangersimasoq, ukiut tamaasa Januaarip arfernat (6. Januaari) nalliuttorsiutigineqartartoq. Kristumiut ileqquat malillugu juulli ullunik 12-inik sivisussuseqarpoq, taamaattumik Januaarip arfernat tassaavoq juullip ulluisa aqqaneq-aappaat, nalliuttorsiornerullu naggataa. Kalaallit Nunaanni ukiortaap kingornatut siullertut nalliuttorsiutitut pingaarutilittut inissisimasarpoq, suliffiit aallarteqqinnerisa nalaani eqqissisimanermik tunniussisarluni.

Oqaluttuarisaaneq aamma Tunuliaqutaq

Kunngit Pingasut Ulluat kristumiut nalliuttorsiornerisa pisoqaanersaraat, allaat juullimit pisoqaanerusinnaalluni. Oqaluttuatoqaq malillugu, ilimasuut pingasut (Caspar, Melchior aamma Balthazar) ullorissap qaamanera malillugu Bethlehemimut angalapput, Jesusi inunngortoq nassaariniarlugu. Nassaarigamikku tunissutinik erlinnartunik tunivaat: kuulti, tigoq (røgelse) aamma myrra. Kalaallit Nunaanni Ilagiit Lutherikkut (Church of Denmark/Grønlands Stift) nalliuttoq una pingaartittorujussuuaat, tassami tassaammat "Gentil-it" (Judiunngitsut) Jesusimik nassaarnerat, tamannalu nunarsuarmioqatigiinnut tamanut kristumiussutsip siammarnissaanik kalerriisuummat.

Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartortut siulliit, Hans Egede-mit aallartittumik, nersornaatit nalliuttullu taamaattut nunamut eqquppaat. Inuit namminneq kulturiannut kristumiussuseq ilanngutivissimavoq, taamaattumik nalliuttut taamaattut piffissat taartut nalaanni qaamanermik oqaluttuartut kalaallinut pingaaruteqarlutillu iluarisimaarneqartarput. Isertuunneqanngilaq Kalaallit Nunaanni upperisarsiorneq inuunerup ilagimmagu, naak ullutsinni inuunerup ingerlarngata allanngoriartornera malunnaraluartoq, oqaluffimmi sullissinerit suli inuppassuarnik orninneqartarput.

Qanoq nalliuttorsiutigineqartarpa?

Kalaallit Nunaanni Kunngit Pingasut Ulluat nalliuttorsiutigineqartarnera eqqissisimasumik aammalu ilaqutariit akornanni ingerlanneqartarpoq. Nalliuttorsiorneq nalinginnaasumik ima ingerlanneqartarpoq:

Oqaluffimmi kiffartuunneq

Ullaakkut oqaluffinni tamani nalliuttorsiorpalaartumik tussiartoqartarpoq. Palasit oqalugiarnerini kunngit pingasut angalanerat aammalu qaamanermik malinninneq sammineqartarput. Kalaallit Nunaanni oqaluffiit kusanartumik pinnersarneqarsimasarput, juullillu orpiai suli qaminneqarsimanatik ullormi tassani ersittarput. Tussiutit kalaallisut kusanartut atorneqartarnerat ullup kusanassusaanik annertusaasarpoq.

Juullip orpianik qamiineq

Kalaallit Nunaanni ileqquuvoq Kunngit Pingasut Ulluata kingorna juullip orpianik aamma angerlarsimaffinni pinnersaatinik piiaaneq. Tamanna isumaqarpoq juullip nalliuttorsiornera naammassisoq, ulluinnarnullu uterneq aallartittoq. Ilaqutariit amerlasuut ullormi tassani kingullermik juullip orpia ikittarpaat, meeqqallu poortuuttanik mamakujunnilluunniit orpimit piiarneqartunik tunineqartarlutik.

Ilaqutariit nereqatigiinnerat

Naak nerisassat immikkut ittut, soorlu juullimi, nassaassaanngikkaluartut, ilaqutariit amerlasuut unnukkut nerilluarnissaq toqqartarpaat. Kalaallit nerisassaataat (kalaallimineq) soorlu puisi, arfeq imaluunniit tuttup negaa sassaalliutigineqartarpoq. Kaffillerneq aamma nalinginnaasuuvoq, tassani sanilit ikinngutillu kaffisoriartortarput.

Qaamaneq taartumi

Januaarip aallartinnerani Kalaallit Nunaat suli taartumiippoq (Avannaani seqineq suli nuisarani). Taamaattumik naneruusernerit aamma nanertuutit suli atorneqarluartarput. Kunngit Pingasut Ulluanni naneruuserneq tassaavoq qaamanerup taarnermik ajugaaffiginera, tamannalu inuit eqqarsartaasaannut tulluulluinnarpoq.

Ileqquit immikkut ittut: "Helligtrekongerslys"

Kalaallit Nunaanni Danmarkimisulli ileqqoqarsimavoq naneruutinik immikkut ittunik pingasunik nuulinnik (eller tre-armet lys) ikitsinermik. Ingerlanerani naneruutit taakku pingasut kunngit pingasut assigaat. Naneruutip qitianiittup qaminnera nalliuttorsiornerup naaneranut takussutissaasarpoq. Ullutsinni ileqqoq tamanna suli angerlarsimaffippassuarni atorneqartarpoq, pingasunik naneruuserluni unnuap-qeqqanut ikititsinikkut.

Silap pissusia aamma angalaneq

Januaarimi Kalaallit Nunaanni silap pissusia sakkortusinnaavoq. Issi -10°C-mit -30°C-mut nikerarsinnaavoq, anorersuillu sarsuarsinnaallutik. Taamaattumik Kunngit Pingasut Ulluanni nalliuttorsiorneq angerlarsimaffinni oqaluffinnilu "indoor" (illup iluani) ingerlanneqarnerusarpoq. Takornariartut imaluunniit nunani allaniit nuussimasut ilisimasariaqarpaat piffissami tassani silap pissusia pissutigalugu angallanneq (qulimiguullit timmisartullu) kinguartoorfiusinnaasarmat.

Suliffeqarfiit aamma ammasarfiit

Kunngit Pingasut Ulluat Kalaallit Nunaanni nalliuttutut pisortatigoortutut isigineqarpoq, kisianni maluginiagassaavoq suliffeqarfiit ilaanni ullup affaannaatut isigineqarsinnaammat (half-day holiday).

Pisortat suliffeqarfii: Allaffiit, kommunip allaffii aamma naalakkersuisut allaffii nalinginnaasumik matoqqasarput. Bankit: Matoqqasarput. Pisiniarfiit: Brugseni aamma Pisiffik nalinginnaasumik ammasarput, kisianni piffissat ammasarfiit sivikinnerulaarsinnaapput. Atuarfiit: Meeqqat atuarfii aamma ilinniarfiit nalliuttorsiorneq pissutigalugu atuanngiffiusarput.

Takornariartutut piffissami tassani Kalaallit Nunaanniikkuit, pitsaanerpaavoq pisiniarneq sioqqutsisumik naammassereerlugu, tassami illoqarfikkaani (soorlu Nuuk, Ilulissat imaluunniit Qaqortoq) inuit nalliuttorsiornerat pissutigalugu nalinginnaasumik eqqissisimanerusoqartarmat.

Eqikkaaneq

Kunngit Pingasut Ulluat 2026-mi tassaavoq piffissaq Kalaallit Nunaanni inuunermi nukissaqarfiusoq. Juullip nalliuttorsiornerisa kingulliit tussiutillu kusanartut atorlugit, kalaallit ukiortaap aallartinnerani neriulluarnermik imminnut tunisarput. Naak silap issinnera aamma taarnera avatangiisiugaluartoq, oqaluffinni angerlarsimaffinnilu kissaassuseq aamma qaamaneq suli anneruvoq.

January 6, 2026 nalliutilerpat, eqqaamassavat una ulloq tassaammat upperisarsiornerup, kulturip aamma ilaqutariit ataatsimoorfiat, ukiup nutaap suliffiullu aallartinneranut piareersaataasoq. Kunngit Pingasut Ulluanni pilluaritsi!